Seuran alkutaipaleet Poliisien ampumaseura perustettiin 3.3. 1927. Yhdistyksen puheenjohtajana aloitti ylikonstaapeli Juho Aalto ja sihteerinä Bertil Lahdenperä. Ensimmäisenä toimintavuonna järjestettiin kahdet kilpailut ja toiminta keskittyi lähinnä varojen hankkimiseen. Varojen keräystapa oli jokaviikkoisten tanssiaisten järjestäminen Runeberginkatu 16:ssa Poliisimaneesissa yhdessä Helsingin poliisiyhdistyksen ja Helsingin Poliisivoimailijain kanssa. PAS:n aloitteesta alkoivat kaupunkien poliisilaitosten väliset ampumakilpailut. Vuonna 1930 saivat alkunsa Helsinki-Tallinna ottelut. Kilpailusta muodostui seuran ampumakilpailujen päätapahtuma ja sitä varten harjoiteltiin ja toimeenpantiin monet karsinnat joukkueen valitsemiseksi. Tallinnan poliisit veivät voiton kaikkina vuosina. Vuonna 1936 poliisikomentajan erikoiskäskyllä määrättiin 17 seuran jäsentä ampumavalmennukseen. Valmentajaksi ja neuvonantajaksi määrättiin ylikonstaapeli Edvard Urja. Valmennustilaisuuksia oli 16 ja suurin osa niistä ampumaradalla. Ja tuloksia alkoi syntyä. Samana vuonna seura voitti ampujapiirin mestaruudet kaikilla aseilla. Edvard Urja osallistui seuran ensimmäisenä ampujana Suomen mestaruuskilpailuihin sijoittuen 10 parhaan joukkoon ja pääsi näin Presidentin kilpailuihin. Hän myös saavutti voiton Helsinki-Tukholma-kilpailuissa ampumalla maailmaennätyksen ylittävän tuloksen. Suomen Ampujainliitto antoi seuran tehtäväksi järjestää vuoden 1937 MM-kilpailujen sotilaskiväärin katsastuskilpailut. Vuoden 1937 Helsingin MM-kisoihin osallistui 3 seuran jäsentä; Edvard Urja, Esko Urja ja Eino Honkapalo. Esko Urja saavutti mestariampujan kenttäammuntakilpailussa voiton uudella epävirallisella maailmanennätystuloksella ja Eino Honkapalo sijoittui palkintosijalle. Vuodesta 1940 vuoteen 1945 ampumatoiminta supistui sodan johdosta vähäiseksi koko maassa. Vuodesta 1946 Poliisien Ampumaseuran toiminta jälleen vilkastui. Helsinki-Tukholma ottelut käynnistyivät. Seuran jäsen Eino Saarnikko edusti Suomea Tukholmassa MM-joukkueessa. Suomen Ampujainliitto nimesi Eino Saarnikon, Edvard ja Esko Urjan vuoden 1948 olympiavalmennusjoukkueeseen. Eino Saarnikko oli ensimmäinen PAS:n edustaja olympiakisoissa sijoittuen vapaapistoolikilpailussa yhdeksänneksi. 1950-luvulla seuran toiminta oli vilkasta ja menestystä tuli niin kotimaassa kuin Pohjoismaissakin. Mm. Tauno Ristolainen ja Ilmari Korpi aliottivat menestyksekkään uransa sijoittumalla poliisien EM-kilpailuissa Oslossa. Seuraavalla vuosikymmenellä seuran toiminta jatkui edelleen vilkkaana. Vuonna 1963 PAS sai järjestettäväksi poliisien EM-kilpailut ja mittaviin kilpailujärjestelyihin saatiin apua Helsingin poliisilaitokselta. Stockholms Polisens Skytteföreningin kanssa käynnistettiin jälleen seuraottelu, joka oli ollut katkenneena toistakymmentä vuotta. Ampumamenestyksestä 1960-luvulla vastasivat mm. Pentti Palonen, Edvard Urja, Ilmari Korpi, Eino Pihlama ja Olavi Martikainen. Apulaispoliisimestari Edvard Urja myös aloitti pitkäaikaisen ja menestyksekkään puheenjohtajakauden Poliisien Ampumaseurassa. Vuosikymmenen lopulla seuralle niitti kunniaa Simo Morri, joka menestyi niin SM-tasolla kuin edustustehtävissä. Voittoja tuli mm. poliisien EM-kilpailuista. 1970-luvulla käytiin lukuisia seuraotteluita sekä jäsenten välisiä kilpailuja, mutta Helsinki-Tukholma-otteluihin varustauduttiin erityisen huolella. Pentti Palonen näytti, että hänen aikansa ei ole ohitse vaan päinvastoin. Ilmari Korpi, Tauno Ristolainen, Elmar Peltola ja Elias Alanko jatkoivat menestystään ikämiessarjoissa. Seuran uusia menestyksekkäitä tulokkaita olivat mm. kivääriampujat Matti J. Mikkola Kaarlo Lehtinen, Harri Näppäri, Eero Peltola, Timo Hagman ja pistooliampuja Jorma Niemi. Pienoiskivääriampuja Timo Hagman kohosi ylitse muiden. Hän edusti Suomea lukuisissa kilpaluissa aina Moskovan olympialaisia myöden. Samoin Matti J. Mikkola kohosi varmalla taidollaan kohti Suomen ampumahuippua. Myös PAS:n naisampujat osallistuivat kansallisiin koitoksiin ahkerasti.70-luvun lopulla seuraan liittyivät ensimmäiset siviilijäsenet. Vuonna 1977 Poliisien Ampumaseuran vietti kunniakkaat 50-vuotisjuhlat poliisien kesäkodilla Lauttasaaressa 150 vieraan voimin. Juhlapuheen piti eversti Risto Erjola ja seuran puheenjohtajan Edvard Urjan laatima 50-vuotishistoriikki jaettiin juhlan yhteydessä kaikille juhlavieraille. Komisario Olavi A. Mannonen aloitti puheenjohtajakauden vuonna 1978 vieden Suomen eturivin ampumaseuraa edelleen kohti hyviä saavutuksia ja hyvin järjestettyjä kilpailuja. Hän myös toimi lukuisten kilpailujen johtajana sekä joukkueen johtajana. Olavi Mannonen on kautta aikojen paras 5-ottelija. Hänellä on olympiahopeaa -56, mm-hopeaa -55 sekä joukkuepronssia -52 ja -56 olympialaisista. Puheenjohtaja Mannosen ansiota on pitkälti seuran oman ilma-aseradan saaminen Malmin uimahallin yhteyteen. Erinomaisista ja toimivista ratalaitteista ovat pääosin vastanneet Kaarlo Lehtinen, Elmar Peltola ja Kalevi Saarelma. Valmentaja Esko Kolari on toiminut Timo Hagmanin, Harri Näppärin ja Leif Lajusen valmentajana, mutta on tarvittaessa antanut neuvoja muillekin seuran ampujille. Kaarlo Lehtinen valmensi Hagmania mm. Moskovan kisoihin. Seuran mestariampuja Jyrki Lehtonen nousi Moskovan koneeseen kaikkien valmennusrenkaiden ohitse. 1980-luku alkoi menestyksekkäästi. Moskovan olympiakisojen kolmesta pienoiskivääriampujasta kaksi oli Poliisien Ampumaseurasta; Timo Hagman ja Jyrki Lehtonen. Hagman sijoittui makuukilpailussa viidenneksi. Vuosikymmenellä kilpailtiin edelleen ahkerasti ja järjestettiin kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja. Mitalisijoilla nähtiin usein Matti J. Mikkola, Ilmari Korpi, Pentti Palonen, Elmar Peltola, Raimo Niiranen, Tauno Ristolainen, Elias Alanko, Kurt Thune, Tapio Kajan, Antero Volmonen, Ritva Mykrä, ja monet muut. Pistoolipuolellakin alkoi näkyä lupaavaa menestystä Palosen lisäksi. Lisää>>

Web-sivuista: Web-sivujen suunnittelusta, toteutuksesta ja päivittämisestä sekä ylläpidosta vastaa Francis Wikström. Sivuja päivittää myös Minna Bloigu ja Jaana Laatikainen. Kysymyksiä, parannusehdotuksia, korjauskehotuksia ym. palautetta sivuista voi lähettää palautelokeroon Uusia ideoita otetaan mielellään vastaan. Sivuja pyritään kehittämään koko ajan vastaamaan paremmin jäsenistön tarpeita. Jäsensivusto (Vain jäsenille) on erityisesti seuran kaikille jäsenille suunnattu ajankohtainen tiedotussivusto. Jäsensivustoon kirjaudutaan salasanalla. Mikäli sinulta puuttuu salasana, ilmoita siitä viestillä palautelokeroon, niin saat sellaisen. Ongelmatilanteissa...